torstai 29. marraskuuta 2012

Joulutee

Maanantaina postiluukusta tipahti sekä paketti että kortti mulle, tässä niiden sisältö
elikkäs joululaulukirja ja partiolaisten adventtikalenteri, niikun perinteisiin kuuluu. ihanassa keiju -paperissa oli kirje pieniltä serkuilta. Kiiti isä, äiti, Pauli ja serkut!
 Tiistaina illalla kirkolla oli Naisten joulutee, joka on vähän väärä nimitys sille, koska  1) me ei juotu teetä, vaan glögiä ja kaakaota 2) me syötiin koko ateria, ei pelkkää teetä ja 3) siellä oli muutakin ohjelmaa kun syöminen. Parhaiten sitä kuvailisi Naisten jouluinen illanvietto, miesten tarjoillessa ruokaa valkoisissa kauluspaidoissa. Siis just kun pääsin sanomasta, ettei miehet tee mitään keittiössä. Teellä kaikki vapaaehtoiset naiset olivat siis koristelleet pöydän ja kutsuivat sitten ystävänsä omaan pöytäänsä ja mäkin pääsin mukaan Kennedyn kutsumana. Ruokailun ajan jotkut soitti joululauluja viululla ja pianolla ja lopulta kuunneltiin jonkun laulua, kauniisti lauloivat. Tietysti siellä oli myös puhuja, joka muistutti joulun perimmäisestä merkittyksestä yms. ja lopuksi laulettiin yhdessä joululauluja. Hauskaa siellä tietty oli, ja jouluista, kun tekokuuset ja kynttilät loisti jokapuolella. 

Tässä koko mun pöydän porukka :)
Kaikki oli oikeasti nähnyt vaivaa pöytiä koristellessaan

illan ateria: peruna-kesäkurpitsakeitto kaiverretussa leivässä! ja hedelmäsalaatti

ja jälkkäriksi pekaanipähkinäpiirakkaa (oon jo pari kertaa täällä syönyt, suosittelen!) ja kaakaota

no, tää on just sinne suuntaan, missä ei ole lavaa, kuusia, valoja eikä miestarjoilioita. Näätte kuitenkin, että paljon porukkaa oli

Michalah :)
 Paikalla oli valokuvaaja, joka napsi kuvia kaikista ja kaikesta, joten pari kuvaa mustakin löytyy netistä. Onnistunut kuva musta, Jadesta ja Kennedystä on tässä. Ei niin onnistunut kuva musta siemailemassa omenasiideriä (=glögiä) löytyy täältä
Mun kouluun tuli tänä vuonna uusi rehtori, joten hän aikoo nyt esitellä itsensä henkilökohtaisesti kaikille opiskelijoille. 4. ja 3. luokkalaiset hän oli jo tavannut, joten eilen oli sitten mun, ja 10 muun sophomoren aika seurata kiusallisesti reksin Powerpoint esitystä itsestään. Ihan kiva, mutta ei kyllä Suomessa kukaan tulis ees ajatelleeksi tollaista. (Kai?) 

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Thanksgiving

Nyt on kiitospäivä juhlittu ja paljon tuli tehtyä. 
Keskiviikkona nuortenillassa oli tarjolla tacoja suoraan Taco Bellistä pyhäpäivän kunniaksi, aah. Ja lisäksi "isoset", (tai en tiiä miks niitä pitäis kutsua, auttavat ja opettavat ja leikittävät, mutta on jo collegessa), oli kaikki tuoneet jotai ruokaa ja hyvää oli. Mut ois ollut mukavampaa jos viereisessä pöydässä ei oltais syöty oravaa. Joku siis oli metsästänyt, paistanut ja maustanut kokonaisen oravan, HYYYYI. Väittivät, että maistuu kanalta, orava parka. 
Torstai oli itse kiitospäivä, jota vietetään siis alunperin hyvän sadon kunniaksi, mutta nykyään ketä mistäkin on kiitollinen, käy aiheeksi. Aamulla mentiin kirkkoon, joka oli pelkkä jumalanpalvelus, ei siis lounasta eikä "pyhäkoulua". Muutenkin oli erilainen, jotkut ihmiset kertoivat mistä ovat kiitollisia ja laulettiin virsiä virsikirjan Thanksgiving -osiosta. Päivällä ei tapahtunut muuta kuin ruokien valmistelua; kalkkuna, stuffingia ja voisarvia. Iltapäivällä koko momin puolen suku (hänen 5 siskoa ja veli perheineen) ahtaudutiin mummin ja vaarin luo.  Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Mun piti tietysti maistaa vähän kaikkea, eli paljon tuli syötyä. Täällä muuten huomaa tosi vahvasti sen, siis joka paikassa, että pelkkiä naisia ja tyttöjä on keittiö täynnä, miehet ehkä keittää kahvia. Vietettiin iltaa aika pitkälle siellä ja vyöryttiin kotiin.


piirakoita!


Aamulla me perheen naiset lähdettiin neljältä shoppailemaan, koska täällä oli Black Friday. Se on joka vuosi kiitospäivän jälkeen, ja silloin kaupat ei mene ollenkaan kiinni, tai aukeaa tosi aikaisin. Joka paikassa on sillon tosi paljon  tarjouksia ja alennuksia, joten ihmiset villiintyy ja valvoo koko yön tehden jouluostoskia. Me otettiin naapurista mukaan vielä Dani-serkku ja palattiin kotiin 12 aikoihin. Tietysti välilä kahviteltiin ja syötiin aamupalaa, eikä vaan juostu hulluna kaupasta kauppaan koko ajan. Joissain paikoissa oli kauhea ruuhka, toisissa ei ollut mitenkään paha, eli en joutunut nyrkkitappeluihin tai tallautunu ihmismassojen alle. Sain tehtyä paljon jouluostoksia, ja jotain pientä hankin ittellenikin. Päivällä koristeltiin tekokuusi ja laitettiin joulusukat roikkumaan takan reunukselle joulumusiikin soidessa. Vähän aikaista mun mielestä, kun en tälläiseen oo tottunut, mutta toisaalta, tykkään joulusta ja talvesta eli kivaa oli. Illalla Dani tuli taas kylään, ja katsottiin The Holiday -leffaa, samalla kun dadilla oli kaikki kylän miehet (okei liiottelen vähän, niitä oli ehkä 13) pelaamassa pokeria kellarissa.
Jamee, Dani, mä ja Jade

kauppakeskuksessa oleva joulu-junarata, missä lapset oli kyydissä

kaikkien perheen lasten joulusukat. Mun on toi epämääräinen hätävara sukka ripustettuna naulalla, heh.

tyylikäs, hillitty ja hallittu kuusi. vähän toisenlainen kun meijän kuusi yleensä kotona.

Lauantai aamuna päädyttiin taas heräämään semi aikasin, kun mentiin perheen nuorison: siskojen ja veljen ja siskon poikaystävän kanssa Steak n Shakeen syömään aamupalaksi pannukakkuja, nam. Siitten sain kunnian skypetellä pienien serkkujeni kanssa, jee! Päivällä laitettiin tosi paljon jouluvaloja ulos, kaikkiin puskiin ja puihin. Univelkoja oli kertynyt, joten iltapivällä otin torkut. Sitten aloin panikoimaan tulevaisuuden ammattia ja koulusta, ja tein muutamat ammattiin soveltuvuustestit. Ilmeisesti musta tulee baarimikko.Lauantai illalla nuortenillan jälkeen löysin itteni kattomasta jotenkin natseihin liityyvän vanhan amerikkalaisen tv -sarjan jaksoja "afterpartyissa".  Kolme jaksoa katsottiin, Kaikkea sitä näkee kun vanhaksi elää.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Odotukset korkealla

Tänään, keskiviikkona, koulusta päästiin ajoissa, koska huomenna ja perjantaina ei ole koulua huomisen kiitospäivän takia. Kyllä ilmainen loma mulle kelpaa. 
Perjantai illalla hengailin kavereitten kanssa, pelailtii nerilaisia pelejä, mm. Aliaksen tapasta, missä piti selittää sanoja. Olin siinä yllättävän hyvä! Asiaan saaattoi vaikuttaa se, että mä sain valita minkä sanan halusin selittää, muitten piti selittää eka sana joka käteen osui. Lauantai päivä meni kotona lojuessa ja Walmartissa kierrellessä. Tajusin muuten, että siellä myydään akvaariokalojen lisäks kankaita, niinkun Eurokankaassa. Siinä toinen ero Prismaan ja Sittariin. Nuortenillan jälkeen menin Kennedyn ja Cassidyn luo Abbyn kanssa ja katsottiin Helinä-keiju animaatio leffa, joka oli yllättävän hyvä! (Joku voisi väittää, että mulla oli joskus lapsuudessa "pieni" pakkomielle keijuihin.) Melkeen tuli tippa linssiin, kun aiheena oli kaksoset, jotka joutuivat eri maihin, eikä pystyneet näkemään toisiaan, onneksi taikavoimilla tapahtuu noh, taikoja, eli onnellinen loppu oli, niinkun jokaisessa Disney -leffassa. 


 Sunnuntaina ei paljoa tapahtunut, skypettelyä Englantiin ja Suomeen, ja tuttavaperhe tuli kyläilemään. Suunnilleen ainut kerta kun oon juonut lasisesta enkä muovisesta lasista muualla kuin ravintoloissa! 
Tänään on kiitospäivän nuortenilta aiheena Tacos & Turkey, en tiedä muuta kun että ruokaa on tarjolla. Kaikki on kertoneet mulle tosi paljon thanksgivingistä, sen ruuasta ja siitä, kuinka mahtava pyhäpäivä se on, joten odotukset on korkella. Saatte kuulla totuuden myöhemmin.

perjantai 16. marraskuuta 2012

Jee!

Heipparallaa! Eipä tänne mitään kovin erityistä kuulu, pikku juttuja vaan. Ensinäkin, aloin oikeesti panostamaan bilsaan sen huonon koenumeron jälkeen, ja nyt, kysykää mitä vaan luista ja luurangosta, mä tiedän vastauksen! Toisekseen, värjäsin hiukset, tällä kertaa vähän raitaa päähän, muttei mitään radikaalia, ei hätää. Kolmannekseen, mun "kotiluokalla", eli luokalla, jossa ollaan jokapäivä puoli tuntia, ja yhdellä toisella kotiluokalla on meneillään Parhaat joulubileet -kilpailu. Toisin sanoen ne, jotka pitää paremmat joulubileet sen puolentunnin aikana, voittaa. En tiiä mitä, mutta voittaa vaan. Ja nyt siis suunnitellaan, tarjoiluja, leikkejä, koristeita yms. En voi paljastaa mitään tarkemmin, muuten joku varmaan hirttäis mut. Nää jenkit on nääs aika kilpailuhenkisiä, ja jos joku viholisluokasta kääntäis tän tekstin, ja sais tietää meijän suunnitelmista, mä oisin mennyttä miestä.
Voisin tähän päivittää tietojani ruuasta. Eli, juustoa edelleen tungetaan joka paikkaan. Aamupalaks on edelleen "leipää", jota Suomessa kutsutaan kuivakakuksi. Tai joskus on köyhiäritareita, tai bratwurstia. Ja tää kaikki on siis arkipäivinä. Kahvi on edelleen laimeeta ja useimmiten maustettua.  En oo kertaakaan syönyt koulun lounasta, eikä kyllä mitenkään houkuttelekaan. Sen huomasin kyllä, että kerran joku yritti ruokailussa olla ostamatta ollenkaan hedelmiä tai kasviksia, mutta hänet pakotettiin kuitenkin, eli jotenkin koitetaan olla tervellisiä. Joka puolella koulua on kans limsa/jäätee/energiajuoma-automaatteja, joista kaikki kokoajan ostaa joutavaa. Ite en oo vielä kertaakaan langennut, oon ylpee ittestäni.
Alettiin vaihtariporukan kanssa suunnitella viikonlopun reissua Mall Of Americaan, Minneapolikseen, Minnesotaan, jee! Se on siis valtava kauppakeskus, missä on kauppoja, ravintoloita, huvipuisto, akvaario, teattereita yms. Kivointa koko hommassa on se, että pääsen näkemään ystäväni Kasun :)
Lisäks, monet mun kaverit täällä on valittanut, ettei ne pysty lukemaan tätä kun tää on suomeksi, joten kirjotan nyt vähän englanniksikin. 

So, I figured I'd write in English also so you guys could see what I'm telling to my Finnish friends and family. There hasn't been a lot going on right now except I dyed my hair. And I really started to try on my biology class after I did so bad on my test. So now I pretty much know and remember everything about bones and the skeleton, haha! There's a homeroom "war" going on on planning the best Holiday party and I think you Americans are really competitive, in fact in everything. 
The food you eat here is very different from Finnish foods in some ways.The thing that I notice the most is that  you put cheese in EVERTHING. I haven't eaten the school lunch even once and I really don't even want to.
My EF coordinator is planing a trip for me and other exchange students to Mall of America, wihii! I'm really excited to go because I'll probably get to meet one of my best Finnish friends there.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Lydia

Tosiaan, perjantaina koulun jälkeen en ehtinyt muuta kun vaihtaa vaatteet ja hypätä autoon. Mun mom jätti mut puoleen väliin Tremontia ja Galvaa huoltoasemalle, josta Lydian mom otti mut kyytiin. Heti ekas haettiin evästä mäkkäristä (eka kerta mäkkärissä täällä!!!), koska mentiin suoraan Lydian koululle, jossa oli "Meet the wildcats" eli koulun tyttöjen ja poikien korisjoukkueet, cheerleaderit ja tanssijoukkue, jotka oli kaikki puolet pienempiä kun mun koulussa, esiteltiin. Lydia siis on korisjoukkueessa. Sieltä mä, Lydia, Lydian host-sisko ja muutama kaveri mentiin ravintolaan syömään, ja sitten kaahailtiin pitkin kylän katuja treffaamassa eri ihmisiä. Kun päästiin Lydian kotiin, joka oli vielä enemmän keskellä ei mitään, kun tämä mun koti,  katottiin leffaa ja juteltiin yömyöhään Lydian kanssa. Aamulla nukuttiin piiiiiitkään ja syötiin pekonia, nakkeja ja pannukakkuja. Iltapäivällä leivottiin pussista keksejä ja mä ja Lydia mentiin kahdestaan Pizza Huttiin syömään. Eka kerta kummallekkin ravintolassa ilman ketään jenkkiä, hengissä selvittiin. Kotimatkalla poikettiin Walmarttiin, joka on paikallinen sittari, ja ostettiin hedelmiä ja vuokrattiin leffa. Kotona katottiin leffaa ja tehtiin suklaa- ja toffeefonduet hedelmille. (Jos joku joskus yrittää sulattaa toffeeta, suosittelen tekemään jotain, ettei se kovetu alle minuutissa, ja kertokaa toki mullekkin mitä oisi pitänyt tehdä). 

oli hauska nähdä, että toinen koulu oli sisältäpäin ihan saman näköinen kun mun koulu, värit van oli eri.  Lydia on numero 34
Tanskalainen Magnus, jonka oon tavannut pari kertaa niissä EF:än jutuissa, numero 21, on Lydian koulussa

Pizza Hutissa

tuulispäivä! Lydia-parka joutui syömään mun hiuksia
 Sunnuntaina mentiin Lydian, hänen kahden host-siskon ja momin kanssa Peoriaan shoppailemaan. Oltiin siellä yhteensä 4 tuntia, ja paljon saatiin hankittua. Joka paikassa soi joulumusiikki ja oli joulukoristeita yms. vaikka ei oo vielä Thanksgivingistäkään selvitty. Oli tosi kivaa tutustua Lydiaan (jonka ruotsinkielistä blogia voi lukea klikkaamalla tästä) paremmin, kun oltiin nähty vasta 2 kertaa aikasemmin. Odotan innolla, millon pystytään taas tapaamaan. 

Ps. vaikka äiti ehdotti, en puhunut Lydian kanssa ruotsia. Ainoat ruottalaiset sanat joita käytin oli Helsingfors, ah så, hejssan ja ananas. Ei tosiaan tule kovin monta sanaa mieleen kun on 3 kk puhunut pelkkää enkkua, suomea ja espanjaa. Pystyin kyllä salakuuntelemaan Lydian skypepuhelua Ruotsiin ja lukemaan sen tekstareita luvallisesti :)

torstai 8. marraskuuta 2012

Vaalit ja (toinen) vauveli

Tiistaina tosiaan oli USAn presidentin vaalit, jotka Obama voitti, kuten kaikki tietty tietää. Tiistaina koululla oli äänestyspaikka, joten kaikkii hiippaili pitkin käytäviä ja tunneilla juteltiin vähän vaaleista. Illalla sitten seuraattiin tuloksia, mutta lopullinen tuloshan selvisi vasta joskus keskellä yötä, joten aamulla tiedettiin uusi (vanha) presidentti. Keskiviikkona sitten oli kiivaita keskusteluja ja USAn historian tunnilla juteltiin vähän enemmän vaaleista. Täällä pikkukylässä suurin osa, noin 99.9% on republikaaneja, joten Obaman voitto ei ollut mitenkään juhlan päivä kenellekkään. Samalla äänestettiin muistakin asioista, jotka ei saaneet kannatusta täällä Illinoisissa. Huomautan vielä, että täällä kaikki ajatelee, että "Jumalan suunnitelmaan kuului, että Obamasta tuli presidentti", eli kaikki on tyytyväisiä.

 Torstai illalla mä, Jade ja mom ajettiin autolla naapuriin, serkun lapsen baby showeriin. Näillä ei mitään ristiäisiä oo, vaan vauvan nimi kerrotaan koko maailmalle heti vauvan synnyttyä, tai jo ennen sen syntymää.
Siellä siis me suvun naiset ja vauvan isä (voi mies parkaa) syötiin ja pikku tyttövauva kiersi sylistä syliin. Kaikki oli myös tuonut lahjoja vaaleenpunaisissa paketeissa, joista paljastui vaaleenpunaisia peittoja, pyyhkeitä, leluja ja ennen kaikkea vaatteita. Osa vaatteista oli sellasia, joita tyttö voi kokonsa puolesta käyttää vasta parin vuoden päästä, käytännöllistä.

 Oon nyt antanut itselleni luvan laulaa ja kuunnela joululauluja muuallakin kuin kuorossa, onhan sentään marraskuu! Ja muuten, oon ollut täällä nyt kolme kuukautta, eli melkeen yhden kolmasosan koko ajasta. Aika menee tosi nopeasti! Huomenna meen koko viikonlopuksi ruotsalaisen Lydian luo. Meillä ei vielä oo tarkkoja suunnitelmia, joten saatte kuulla meijän tekemisistä sitten myöhemmin. Vi ses!

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Vauveli

"Mikä nauraa niinkun aurinko, mikä itkee niikun kuu? Mille meidän isä salaa kuiskaa "baby I love you"? ---Se on se meidän uusi vauva, nimeä en muista. Se joskus karjuu niin, et pikkulinnut tippuu puista. "

 Nyt on jo varmaan aika paljastaa, että mulla on uusi pikkuveli täällä adoption kautta. Mulla on siis 6 amerikkalaista sisarusta! Koko ton laulun sanat kertoo aika hyvin Krucesta, vaikkei hän paljon itke eikä karju. Kruc tuli melkeen 4 kk ikäisenä ja asui täällä viikon, mutta joutui sen jälkeen olemaan melkeen kuukauden sairaalassa, mutta on nyt oikeen hyvin voiva vauveli. Sairaala juttu ei ollut mitään hirveän vakavaa. Oon siis pääsyt tässä kaiken muun taustalla mukaan kiivaaseen nimi -keskusteluun, vauvanvaatteiden ja turvaistuinten ostoon ja sairaalareissuihin. Melkeen tuli itsellekkin vauvakuume, kun shoppaili kaiken maailman vauvan kynsisaksia ja voiteita.

Täälläkin siirrettiin tänään kelloja, ja aamulla kun heräsin, oli maa ihan huurteessa. Lauantaina menin kannustaamaan koulun poikien juoksujoukkuetta, missä mun veli on, koko osavaltion väliseen kilpailuun, ja ihan hyvin niillä meni. Sitä varten perjantaina koulussa oli 20 min kestävä pep rally, eli marssibändi soitti vähän musiikkia, ja cheerleaderit huusi kannustushuutoja ja juoksuvalmentaja piti puheen joukkueelle. Mikään muu koulun joukkue ei koskaan pääse osavaltion välisiin kisoihin, joten juhlan aihetta oli. Lauantai illalla nuortenillan jälkeen menin vielä palelluttamaan itteni after partyihin nuotion lämpöön, ja syömään. 

Sunnuntaina kirkko oli erilainen kun yleensä, koska oli Orpojen sunnuntai. Joku puhui adoptoimisesta ym. ja kaikki mun kirkkoon kuuluvat perheet, jotka on adoptoinut lapsia, esiteltiin. Niitä on tosi paljon, munkin Moise -velihän on adoptoitu. Yhdessä perheessä on jopa 18 lasta, joista suurin osa on adoptoituja. Kirkon eteisessä oli tosi paljon esitteitä ja muita juttuja, ja kuvia orvoista, joiden puolesta pitäisi rukoilla. Kirkkolounaalla samaistuttiin orpoihin, eli ruoka oli jotain riisimössöä, mitä orvot kuulemma syö. Ihan hyväähän se oli, varsinkin kun kaikki lisäsi sihen armottomasti suolaa ja pippuria. 


torstai 1. marraskuuta 2012

HALLOWEEN

Hyvää marraskuuta kaikki! Maanantaina meijän oppilaskunta meni alueen oppilaskuntien kokoukseen, jossa pienissä ryhmissä vaihdettiin ideoita koulun tavoista ja tapahtumista ja opittiin johtajuudesta (en kyllä mitään uutta oppinut, eikä kukaan muukaan). Siellä oli myös kaksi puhujaa, toinen Amerikan nuorista leskistä, ja toinen taikuri, joka samalla antoi elämän ohjeita. Hauska päivähän tuo oli. 
Keskiviikkona oli Halloween, joka on siis tosi iso juttu täällä. Jo parin viikon ajan oon nähnyt talojen pihalla kaiken näkösiä koristeita ja luurankoja. Ala-astelaisilla oli viime viikolla kurpitsan kaiverrus päivä, ja Halloween aamuna joku opettaja jakoi noidaksi pukeutuneena karkkia lukion käytävällä. Bilsan ja espanjan tunnilla saattin kans karkkia opettajilta ja kiva bussikuski antoi vähän lisää nameja. Illalla valitettavasti en mennyt karkki vai keppostelemaan, vaan Kennedyn ja Cassidyn luo iltaa viettämään. Syötiin vähän lisää karkkia ja muuta ruokaa, pelattiin pelejä ja hengailtiin. Actionia iltaan toi naapurissa bilettävät pojat, jotka tuli säikäyttämään meijät, ja hyvin onnistui, ainakin siitä päätellen että yks tyttö hyppäs kauhuissaan mun päälle, pakoon ovelta, mistä pojat hyökkäs. Taisin siinä itsekin vähän kiljahtaa.
Kennedy, mää ja Abby  (taustalla kokolattiamatto)

Wesley, Cassidy ja Michalah ja kuvista puuttuu Andrea

En tiiä, oonko koskaan maininnut, mutta kaikkien talot on tosi hienoja sisältäpäin (ulkoa ei niinkään). Kaikilla on kellarit, joissa on isot telkkarit, pingispöydät ja toinen keittiö. Kaikilla on baaripöytä yläkerran keittiössä. Kaikilla on onnistuneita 50x50 cm perhe- ja yksilökuvia seinät täynnä ja suurimmalla osalla kokolattiamatto, ainkin jossain osassa taloa. Mainittakoon vielä, että mun dad on arkkitehti, ja mm. rakentanut tämän ja ton Kennin ja Cassin kämpän.
Noh, jatkakin tästä Shakespearen Macbethin lukemista ja analysointia, huomenna testi sen ekasta osasta. Ei oo helppoo ymmärtää tätä runoutta ja vanhoja/outoja sanoja enkuksi, kerronpa vaan.