Löllöilyä

En nyt enää muista tarkalleen, mitä kaikkea ja milloin on tullut tehtyä, joten  kerron jossain sekavassa järjestyksessä. Eli, kävin kattomassa yhden tyttöjen korispelin koululla, joka on tuskaa koska siellä salissa on aina ihan naurettavan kuuma. Ilmeisesti joukkue oli päässyt pitkälle, joten lauantaina ajettiin n. 40 min. päähän Bloomingtoniin, joka on semmonen about 80 000 ihmisen kaupunki. Ajettiin sinne laittomasti neljä nuorta samassa autossa. Lakihan sanoo, että ekan vuoden ajokortin saamisen jälkeen, ei saa kuljettaa kuin perheenjäseniä ja yhtä ylimääräistä tyyppiiä. Perillä oli sitten oikeen suurkaupungin tunnelma ja hävittiin peli neljällä pisteellä, joka tuotti tuskaa. Siellä tunsi ittensä pieneksi, kun Bloomingotnin koulun kannustajia oli ihan sairaasti huutamassa ja karjumassa, ja me tremonttilaiset nurkassa vähän hihkuttiin kun tehtiin kori. 

Lähi aikoina oon myös panostanut tosi vähän kouluun, etenkin siis hissaan ja bilsaan, jotka onkin mun ainoot vaikeet aineet enkun lisäksi. Mm. viimeks kun tsekkasin, mulla oli hissassa 0% tältä termiltä eli 9 viikon ajalta. Nyt se kyllä varmaan muuttuu, kun palautin jotain läksyjä ja meillä oli koe. Bilsassa me tehdään jotain tutkimuksia labrassa kokoajan, jten ei sielläkään oikeen nappaa just nyt. Enkussa sen sijaan panostan hulluna siihe kirjotelmaan, koska tykkään sen tekemsestä ja aiheesta, minkä valitsin.

Eilen, sunnuntaina, nuo mom ja dad vei mut synttäri-illalliselle (vähän myöhään toki, muttei se mitään, syyt oli hyvät) Red Lobster nimiseen ravintolaan. En muuten kutsu noita momia ja dadia momiksi ja dadiksi, vaan niiden nimillä, mutta tänne aina kirjotan tolleen, ettei mee henkilöt sekaisin :) Ravintolassa oli hirveesti kaikkea mereneläviä, ja mä siis söin lohta (Aah!) ja katkarapuja. Kalaa oon nyt syöny täällä 4 kertaa ja katkarapuja ainakin 20 kertaa, mutta niissähän on vissi ero.

Illalla suuntaan taas napani katsomaan sitä Unelmien poikamiestä, niinkun viimeviikollakin. Pakko myöntää, että se on koukuttava show. Tänään tuli paketti Sofialta, missä oli muun sälän lisäksi tosi paljon eri Fazerin karkkeja mums mums!

Piiiitkä viikonloppu

Tänään on Martin Luther Kingn päivä, joten ei ollut koulua, jee. Just kun ehdin sanoa, että lämpimät säät on alkanut, tänä aamuna oli -23 Celsiusta. Se ei kyllä tuntunut yhtään niin kylmältä, kun ei tuullut ja aurinko porotti taivaalla. 

Perjantai-illalla pelattiin momin, hänen ystävän ja Jaden kanssa kaikenlaisia pelejä, ja juotiin kaakaota. Mää ja mom aloitettiin jo päivällä pelaamaan lasten muistipelejä, koska sairauslomalainen mom on ihan tylsistynyt täällä kotona. Pelattiin pelejä, missä piti keksiä sanoja yms. joten tietty en ollut paras meistä, mutta ihan yllättävän nopeesti mun aivot keksi joitain juttuja. Myöhään illalla mä ja Jade vielä katsotiin Footloose (vanhempi versio) ja ihan hyvähän se oli. 

Lauantaina mentiin taas Jaden ja momin kanssa katsomaan Les Miserables, ja oli kyllä hyvä. Suosittelen jos vähänkin kiinnostaa! Ja herkkien kannattaa ottaa nenäliinat, terv. minä joka en itkenyt Titanicissa, mutta melkeen itkin tuolla. Leffateatteri ei muuten eronnut Kinopalatsista, kuin että istumapaikat ei ollet numeroidut, mainosten jälkeen näytettiin pelastautumisohjeet, ("Hätä ovet ovat joko edessäsi, oikealla- tai vasemmalla puolellasi, tai takanasi." Tosi hyödyllistä) ja jokainen söi paljon popcornia. 

Sunnuntaisen kirkonjälkeisen skypettelyn jälkeen syötiin mun kahden veljen synttärikakut ja stten täti ja serkku tulvat katsomaan lisää Annan nuoruusvuosia, jotka aloitettiin joskus joululomalla. 

Maanantaina monet serkut ja tädit ja isovanhemmat ängettiin yhden tädin luo, ja maalattiin tapetissa olevia sinisiä pilkkuja ruskeiksi. Herää kysymys, miksei samantien laitettu kokonaan uutta tapettia? Hommaan meni about 2 tuntia, ja ranne kramppaa. Hauskaahan se tietty taas oli, tämän hullun suvun seurassa :)

Yritin lisätä tähän kivan kuvan musta maalaamassa, muttei tää suostu sitä lisäämään. Pilkut oli kuitenkin noin 3 mm x 3 mm, että mun yksityiskohdan maalamistaidoilla, niistä tosiaan tuli tosi kauniita.

Luovutusta :)

Tänään perjantaina päästiin taas jo puoleltapäivin kotiin ihan muuten vaan, ja maanantaina ei ole koulua Martin Luther King Day:n takia, joten luvassa on pitkä viikonloppu. Rennosti on toki tämäkin viikko kulunut ja säätkin on alkanut olla lämpimämmät. Tänään oli esim about 8 Celsius astetta lämmintä, eikä lunta ole enää missään. 

Maanantai-iltana mä ja Jade mentiin yhden tädin luo katsomaan The Bacheloria eli Unelmien poikamiestä. Siitä taitaa tulla perinne seuraavien parin kuukauden ajaksi, sen verran jännä ohjelma on vaikken koskaan sitä Suomessa ookkaan seurannut. Katson täällä oikeastaan muuten aika vähän telkkaria. Joskus kun mom katsoo Law & Orderia eli Kovaa lakia, liityn seuraan. Yleensä katson  myös netistä Nashville-nimistä sarjaa, missä mm. Hayden Panettiere näyttelee ja laulaa. Tietysti aina välillä katsoo tylsyyksissään mitä ikinä telkasta tulee, tai amerikkalaista jalkapalloa, jota talon miehet aina katsoo. 

Keskiviikkona Punainen risti järjesti koululla verenluovutspäivän, johon kaikki yli 16-votiaat koululaiset ja muu kylän väki saivat mennä verta luovttamaan. Itse en mennyt luovuttajaksi (en ees tiiä oisko ne päästänyt mua), vaan oppilaskunnan kautta töihin vahtimaan, että jokainen luovuttaja joi pullon vettä ja söi leivoksia ennen kun lähtivät hoipertelemaan mihinkään. Hauskaa mulla oli pari tuntia jutella kaikkien kanssa, ja toki syödä muutamia leivoksia itekkin.  Tosi moni tuli luovuttamaan, eikä ihme, kun kerran pääsee pois tunnilta, saa lisäpisteitä bilsantuntia varten ja jos luovuttaa tarpeeksi monta kertaa lukion aikana, saattaa saada Punaisen ristin stipendin collegea varten. Ilmeisesti monet kirkotkin järjestää näitä luovutusjuttuja, että kaikkien on tosi helppo päästä luovuttamaan verta ainakin pari kertaa vuodessa.

Illalla oli oikeen erityisen kivaa nuortenillassa, kun sain kerrottua mielipiteeni eräistä asioista oikeen kunnolla ja vieläpä kuulostin fiksulta, mikä on harvinaista näiden joukossa. Muutenkin juteltiin meijän ihanassa pikkuryhmässä tosi paljon ja syvällisesti ja kunnolla :)

Nyt mun pitää yhtä jutskaa varten alkaa treenata britti-aksenttia, moiks!

diudidiu

Eka kokonainen kouluviikko loman jälkeen takana ja rutiiniin on taas päästy. Sunnuntaina tuo mun sairaalassa ollut mom, joka muuten voi ihan hyvin, vaikkei töihin vielä saakaan mennä, pääsikin jo kotiin ja muutama sukulainen tuli mun ja Jaden synttäripitsalle ja -kakulle. Lahjojakin saatiin, sain yhden kivan paidan, pörrösukat ja sellaisen lämpimän peitto-viltin. Pakko sanoa, että vaikka kakku oli hyvää, Suomessa on aina parempaa. Näillä on tavallaan vain se kakkupohja, joka on kuorrutettu. Mutta kuten sanottu, en valita, vaan maukasta oli!

molemmat sai oman kakun, vaikei todellakaan syöty niitä kokonaan :)

Kouluviikko sujui ihan normaalisti. Enkun tunnilla käytetään koko tämä term, eli 9 viikkoa, aineen kirjoittamiseen. Siihen menee niin kauan, koska tehdään kaikenlaisia luonnoksia ja ehdotuksia vaikka kuinka monta. Kirjotan siitä, miksi USAssa pitäisi olla pakollista opetella vierasta kieltä koulussa, joten saan varmaan kaikkien vihat niskoille, kkun esitän sen luokan edessä. 

Torstaina menin ekaa kertaa koulun korispeliä katsomaan, ja voitettiin jee! Kyseessä oli tyttöjen peli, mutta kuulemma poikien pelejä on kivempi seurata, koska ne pelaa paremmin. Pitäis varmaan sellaiseenkin raahautua, jos vielä ehtii ennen koriskauden päätöstä. 

Koska mom ei voi kunnolla kokata, vaan hänen pitää levätä, kirkosta joku täti on organisoinut eri tätejä tuomaan meille joka päivä illalista. Ihan hauskaa on nähdä mitä muut perheet syö, vaikkei se kovin erilaista tästä perheesä olekaan. Tietysti on vähän outoa, ettei mä, Jade ja dad, ja miksei Brock- ja Grant-veljetkin muka osata laittaa ruokaa koko perheelle, mutta miten vaan, kyllä mulle aina ruoka kelpaa.

Oon tässä alkanut miettimään ja suunnittelemaan ensivuotta ja -kesää kevätlukukauden kunniaksi. Maanantaina tuli muuten 5kk täällä täyteen eli noin. puolessa välissä ollaan :)  En erityisemmin stressaa, mutta mm. partsaleirille pitäisi ilmottautua jo ja kesätöitä pitää kohta etsiä ja ensivuoden kurssivalinnatkin pitää joskus varmaa tehdä.

17 w.

Paljon onnea mulle! Sitähän sanotaan. että 17-vuotiaana nainen on kauneimillaan, joten kannattaa nyt varmaan nauttia tästä naamasta. Oon toki vähän huolestunut mun tulevista vuosista....
Kaikenlaista ehti vielä tapahtua ennen koulunalkua torstaina. 30. päivä oli serkusten peli-ilta, eli pelailtiin pelejä serkkujen kanssa. Pelattiin yhtä tosi hyvää (mulle) uuttalauta peliä, twisteriä ja vähän korttipelejä ja tietysti syötiin.

näiden twisterissä on semmonen "oikee jalka ilmaan"-kohta, joten puolet pelistä tasapainoilin yhden jalan ja yhden käden varassa, huhhuh.

 Uudenvuoden aattona aiottiin mennä takapihan järvelle luistelemaan, mutta satoi sen verran lunta, ettei viittitty luistella kinoksissa. Illalla mä ja Jade mentiin Guito-serkun luo "bileisiin". Siellä taas syötiin ja istuskeltiin ja pelailtiin pelejä, mm. Raamattu triviaa. Mä en tietenkään tiennyt mistään mit''n, kun kysymykset oli esim. "Mikä on vanhantestamentin 5. kirja?" Muut kyllä näytti tietävän suuriman osan vastauksista. Kuten sanottu, pelattiin myös muita pelejä ja hauskaa oli. Tasan vuoden vaihtuessa katsottiin telkkarista "ball droppingia", eli sitä, kun Times Squarella juhlitaan uuttavuotta, laulajat laulaa ja turistit katsoo ja se iso loistava pallo pudotetaan vuodenvaihtumisen merkiksi tasan 24.00. Toi ilta oli myös eka, jona en menny kotiin yhdeksitoista. Täällä tosiaan on laki, että alle 18-vuotiaat ei saa ajaa 11 jälkeen illalla, joten aina, jos itse ajaa, pitää lähteä niin, että ehtii kotiin. Uudenvuoden kunniaksi saatiin jäädä myöhempään, ja menttin kotiin puoli yhden aikoihin. 

Tiistai sujui kotona löhötessä, paitsi mentiin luistelemaan. Mä tietysti esittelin mun pro-taitoluistelijan temppuja kuuden vuoden takaa, ja kaikki oli ihmeissään. Täällä kukaan ei osaa luistella kunnolla takaperin.

Jamee, Jade, Dani-serkku ja mä. tykkäätteks tyylistä? varsinkin mun (dadin) toppahousuista :D

tossa oli siis jäätä ton lumen alla, oikkesti. Mä ja Brock viiletetään.

Keskiviikkoillalla mä ja Jade mentiin Kennedyn ja Cassidyn yllätyssynttäreille. Eli me ja ainakin 20 muuta kaveria istuttiin niiden kellarissa hiljaa ilmapallojen ja ruokien seassa, ja kun ne tuli alas portaita, huudettiin: "YLLÄTYS!" Just silleen kun leffoissa. Sielläkin oli tosi hauskaa, pelailtiin mm. pöytäjalkapalloa, joka kaikilla on kotonaan biljardipöydän lisäksi, ja muita pelejä, ja katsottiin niiden vanhoja kotivideoita, vilahti siellä videolla mun nuoret host-äiti ja -isäkin.

Torstaina mun synttäreiden (jotka jo Facebookin mukaan alkoi keskiviikkoiltana, kun suomalaiset alkoi onnittelemaan) kunniaksi alkoi koulu, jee. Mun mielestä oli jo ihan hauskaa mennä takaisin kouluun ja nähdä kaikkia, vaikka tietysti lomaileminenkin on kivaa. Joka aamu koulussa kuulutetaan kaikkia infoasioita ja päivän synttärisankarit, mutta tyypillisesti, ne ei kuuluttanut mua. (Tiedän syynkin, mutten jaksa kirjoittaa sitä romaania tähän. Oletettavissa mun synttärikuulutus 10. päivä.) Ei hätää, levitin sanaa kaikille, joten kyllä lopulta monet onnitteli ja silleen. 17 ei täällä(kään) ole mikään ihmeellinen ikä, joten mitään isompia hehkutuksia ei tarvittu. Kotonakaan ei mitään suurempaa juhilintaa vielä ollut, koska mun mom meni sairaalaan. Ei mitään vaarallista, älkää hätäilkö. Hän ei oo vieläkään päässyt kotiin, mutta luultavasti ja toivottavasti mahdollisimman pian :) Sitä siis kävin moikkaamassa perjantaina. 

Lauantaiaamulla pidettiin oppilaskunnan kanssa "käsityöleiri" 1. ja 2. luokkalaisille. Se kesti pari tuntia ja mun pisteellä askarreltiin perhosia. Kyllähän ne lapset siitä tykkäs, ja miksei me isotkin. Kerroin yhdelle pikkutytölle, että oon ulkomaalainen vaihto-oppilas ja Suomesta, niin se kysyi, että oonko siis eri osavaltiosta. Koitin selittää, että Euroopasta, meren takaa. En tiedä, tajusko hän koskaan. 

Lauantai-illan nuortenilta oli tällä kertaa pelkästään laulamista, kun collegelaiset oli vielä lomalla ja kotona, joten nekin pääsi mukaan. Sieltä mentiin jatkoille sinne yhteen pikku mökkiin järven rannalle, missä oltiin kerran ennenkin, ja ahtaudutiin sohville katsomaan Pitch perfectiä, suosittelen! Varsinkin jos tykkää musiikista :)

Nyt on muuten Jaden synttärit, sekin täytää 17! tarkoitus on kyllä juhlistaa, sitten kun mom pääsee kotiin.