Spook Hollow

Perjantaina oli jenkkifutiksen eka play off -peli, joten sitä oli tietty ihan pakko mennä katsomaan, kun kerrankin meijän koulu oli päässyt niin pitkälle. Valitettavasti hävittiin, ja kaikki oli masentuneita (paitti mä). Saattoi olla mun viimenen jenkkifutispeli, nyyh. Sieltä mentiin hetkeks vielä Angielle hengaamaan, mutta ennen yhtätoista on aina lähdettävä kotiin, koska täällä on laki, että alle 18 vuotiaat ei saa ajaa 11 jälkeen illalla. Lauantaina menin kannustamaan juoksujoukkuetta, ja poikien joukkue pääsee ens viikolla kisaamaan osavaltion kisoissa, jee! 

Illalla mä, Konnor, Angie, Amelia, Brooke, Connor ja  Travers mentiin Brooken synttäreiden kunniaks kummitustaloon, joita täällä on ollut koko lokakuun ajan auki. Se oli oikeasti tosi pelottava. Ensin jonotettiin puoltoista tuntia, ja jo siinä vaiheessa pelottavat näyttelijät säikäytteli ihmisiä ja suurella näytöllä pyöri pätkiä kauhuleffoista, ja niitä ei voinu olla näkemättä. Täytyy myöntää, että vähän pelotti, kun ei tiennyt mitä pitäsi odottaa. Lopulta kun päästiin sisälle, niin mentiin jonossa ja pidettiin toisistamme kiinni kokoajan, ettei eksyttäis. Pari kertaa vimppana tuleva Konnor kyllä irrotti otteensa ja jäi jäkeen, yritin siinä sitte pitää joukkoa kasassa. En onneks joutun olemaan eka tai vika, se ois ollut liian pelottavaa. Näyttelijöitä oli tosi paljon, ja nukkeja ja kaikkea. Välillä sieltä mentiin ulso metsään, ja ihmiset säikytteli sua puitten takaa ja jahtasi meitä moottorisahalla!!! Hengissä kuitenkin selvittiin, ja onneksi oli noi pojat mukana, muut tytöt aina sulki silmät kun oltiin sisällä, eli olin kyllä ihan rohkea. Lopuksi mentiin Brookelle syämään juustokakkua, nam.  Mulla oli kyllä kamera mukana, mut eihän siellä mitään kuvia pysytynyt ottamaan. Tässä kuitenkin kuva pöllittynä netistä. 

koita siellä sitten pimeässä huoneessa noitten kanssa selvitä pissaamatta housuun :)

Muutama huomio vielä: Mua luullaan saksalaiseksi kokoajan. Varmaan toiveajattelua, koko kylä polveutuu saksalaisista, ja vanhimmat ihmiset puhuu saksaa. Toinen asia, oon syönyt näiden melkeen kolmen kuukauden aikana KERRAN kalaa. Ihme juttu. 

Politiikkaa

Täällä eletään jännittäviä hetkiä, kun USA:n uusi presidentti selviää parin viikon päästä. Oon paljon kuullut politiikkakeskusteluja koulussa ja kotona, ja pikku hiljaa on alkanut selvitä, mikä kenenkin mielipide mistäkin on ja ketä pitäisi äänestää (siis jo voisin). Yhden vaaliväittelynkin katsoin momin kanssa, ja koitin näyttää siltä kun tajuaisin jottain, sehän on mun pääsuunnitelma, aina kun en tajua mistään mitään. Mun dadilla varsinkin on tosi vahvat mielipiteet ja perustelut kaikille mielipiteilleen, joten sen kommentointia saa kuulla melkeen joka päivä. Koulussa oisi saanut lisäpisteitä, jos oisi katsonut ekan väittelyn ja vastannut sitä koskeviin kysymyksiin, mut olin sitten liian laiska ja en tehnyt sitä. Samaan aikaan oon kyllä tietonen kuntavaaleista sielllä Suomessa, muttei ne hirveän tärkeiltä just nyt täältä katsottuna vaikuta. 

Romney ja Obama, kilpakumppanit

Voisin vielä todeta, että oikeesti, come on! Näitten koulu on niiiiiin paljon helpompaa, kun Suomessa. Junioreilla on keväällä ACT kokeet, jotka vaikuttaa collegeen pääsyyn (vähän ku ylppärit), ja kaikki on jo nyt niistä ihan hermoraunioina. Otettiin enkun tunnilla harjotuskokeet. Eka osa oli sellanen, että viidessä valmiissa tekstissä, oli virheitä jotka oli alleviivattu. Sitten sun vaan piti valita monivalintavaihtoehdoista se oikea korjaus. Siinä mä olin ihan keskitasoa, niinkun moni näistä jenkeistäkin. Toinen osa oli niinkun luetun ymmärtämistä, eli neljä eri tekstiä, joista sitten oli kysymyksiä joihin löyty monivalinta vastaukset. Tässäkin mä oli vaan vähän alle keskitason, eli ei voi kauheen vaikeeta olla näille natiiveille. Huomautan vaan, että äikän kirjotuksissa, sun pitää ensin lukea teksti, ymmärtää siitä jotain, ja sitten kirjottaa itse tekstiä, ilman kielioppivirheitä. 

Odotan innolla, että pääsen näkemään matikan ja luonnontieteiden ACT kokeet.

Tanners orchard

Nyt on eka yheksän viikon jakso ohi, eli toisin sanoen puolet syyslukukaudesta mennyt. Välitodistus näyttää hyvältä, pelkkiä A:ita paitsi bilsasta B (asteikko on D-A). Mun aineet on kaikki aika helppoja, eikä niitä varten tarvii panostaa, esim. kuoro, kuvis, liikka ja espanja, joten tää ei siis tarkota, että oisin pelkästään istunut nenä kiinni kirjoissa kaikki illat. En tiiä, tartteeko mainitakaan että olin (taas) keskiviikkona ja lauantaina nuortenilloissa.

halusin vaan näyttää teille Beowulf-jutskaa, mut tässä se ei siis ole vielä valmis. tässä näätte siis (vielä värittömän) lohikäärmeen polttamassa ihmisten taloja.

Perjantaina jäätävän kylmän ja sateisen jalkkispelin jälkeen osa koulun junioreista, eli kolmasluokkalaisista mentiin viettämään iltaa, syömään ja pelaamaan pelejä yhden tyypin auto/vene/traktori/mikävaan -talliin, suojaan sateelta. Siellä oli kaks hevosen kokosta koiraa, joten vietin osan iltaa paetessa niitä ;)

tässä meitä on kunnon porukka :)

 Nyt lauantaina ja sunnuntaina oli tosi kaunis sää, ja ihan lämmintäkin, joten lauantaina laitettiin pihaa kuntoon. Aika paljon siinä olikin työtä, mut hitaasti hyvä tulee, ei enää kuolleita lehtiä missään. Näillä tosiaan on täällä melkeen pelkkiä lehtipuita ja näiden piha on tosi iso, joten työtä riitti.

Sunnuntaina skipattiin kirkko ja ajettiin aamupalalle ravintolaan. Tein parhaani ja en tilannu pannukakkuja, mut niitä kuitenkin tuotiin mulle armoton pino, jo valmiiks ison annoksen lisäksi, kiitti vaan. Hyvää oli, ja sieltä jatkettiin matkaa tuonne Tanners orchardiin, omena-, kurpitsa-, maissitilalle, jossa ekana mentiin maissipeltoon tehtyyn labyrittiin. Sieltä piti löytää 12 "rastia", ja se oli oikeesti vaikeeta, koska joka puolella näki vaan maissia ja niitä pieniä polkuja. Karttakaan ei paljoa auttanut. Tuntui kun ois ollut siellä Harry Potterin kolmivelhoturnajaisten labyrintissa, jos tiiätte. Sitten ajeltiin traktorin perävaunulla omenapuitten läpi poimimaan kurpitsoja. Kaikki parhaat (mun mielestä kaikki näytti samoilta, mun kurpitsasilmä ei o ovielä kauheen kehittynyt) lähettyviltä oli jo viety, joten rämmittiin mutasessa pellossa hyvän matkaa ennen kun löydettiin Ne Oikeat. Siellä oli sitten vielä kauppa, jossa myytin kaikenlaisia omena ja kurpitsa ja muita juttuja, ja tietty taas osteltiin vähän omenadonitseja ja persikkateetä mukaan. Paikan päällä syötiin kuka mitäkin, mä kurpitsa-frozen youghurtin, nam! Ettei päivä ois ollut liian tervellinen, mentiin illalliselle pitsapaikkaan, ja tosi hyvää pitsaa oli, pakko myöntää. Illalla katottiin vielä Jaden ja Jameen, joka tuli taas viikonlopuks kotiin, kanssa leffa.

joku oli nähnyt vaivaa ja tehnyt polut labyrintissa kivan muotoisiksi, ja tätä karttaa (pienemmässä koossa) koitettiin siiten seurata

Jamee ja Karol-äiti

tästä näki mitkä omenat on kypsiä milloinkin.

Nyt just toissaviikolla oli vaan neljän päivän kouluviikko, ja taas tälläkin viikolla päästään torstaina aikaisin kotiin ja perjantaina ei oo koulua. Eihän tässä pääse koulun makuun olleskaan, kelpaa mulle.

Taiteilija elämää!!!

Hauska viikonlppu takana, ja ei niin hauska viikko edessä! Perjantaina isosisko Jamee tuli kotiin yliopistolta. Lauantaina mentiin shoppailemaan Jaden, Jameen ja momin kanssa, ja vähän kledjuja tarttuikin mukaan. Illalla syötiin tosi hyvää ruokaa ja suklaakakkua ja pekaanipähkinäpiirkkaa, koska Jameellaa oli synttärit viime viikolla. Tavan takaa menin taas nuorteniltaan, jossa oli tällä kertaa vieraileva bändi (jonka laulaja jakoi mielipiteitä, lähinnä sen hiustyyli, mut myös se laulaminen), ja laulajan sisko esitti runojaan niikun joku Heli Laaksonen, paitsi ne oli tietty uskonnollisia, mut tosi hyviä, ja sitten vielä näitten isä piti vähän opetusta ja oli myös tosi hauska. Sain ainakin vähän hyppiä ja tanssia eturivissä, jeah! Sieltä menin vielä jatkoille yhden Paigen luo ja siellä oli muitakin, ja oli tosi kivaa. Syötiin ja hengailtii ja katottiin leffaa. 

Sunnuntaina kirkon jälkeen skypettelin vähän Cheltenhamiin ja Turkkusseen ja tein läksyjä. Iltapäivällä oli koko momin perheen kokoontuminen, ja vaikka olin melkeen jokasen aikaisemmin jo tavannut, en ollut tajunnut kuinka paljon niitä yhteensä on. Siellä meitä oli melkeen 60 vaarista vauvaan. Neljä sukupolvea ja erinäisiä kihlattuja, tyttö- ja poikaystäviä, ja mää. Lopuksi isoisä vei kaikki halukkaat ajelulle heinälavalla autonsa takana, ja vaarihan kaahasi ainakin kuuttakymppiä pitkin maanteitä, niin että jäätävä tuuli tuntus vielä enemmän jäätävältä. Hengissä kuitenkin selvittiin ja Jamee pääsi palaamn takaisin St. Louisiin yliopistolle. 

tässä todistusainesitoa, että autan kotitöissä, varsinkin kokkaamisessa. Tässä valmistuu herkullinen katkarapupasta ja toi mun kädessä on veitsi.

Amelia serkku ja ruokaa

Amelia, mä, Stoner ja Jade

ennen kun osattiin aavistaa pahinta..

Noniin, nyt pääsen otsikon aiheeseen. Nyt on suunnitelmissa käyttää (melkeen) jokainen vapaa hetki tehden Beowulf lasten kirjaa. Ollaan siis enkuntunneilla koko syksy käyty Beowulfia läpi, ja nyt on aika tehdä loppu projekti. Vaihtoehtoja kyllä oli, mutta päädyin tohon lasten version tekemiseen, ettei tartte kirjoittaa niin paljon, laiska kun oon. Mut valitettavasti mun täytyy silti piirtää paljon. Käsi kramppaa jo pelkästä ajatuksesta. Hmm..En tiiä onko toi piirtämien mun kohdalla mitenkään parempi vaihtoehto. Onneksi opettaja sanos rohkasevasti, ettei arvostele piirtotaitoa, luojan kiitos. Kuorossa on alettu treenaamaan jo joululauluja, odottelen ensilunta.

Kukkuluuruu!

Mulle kuuluu kaikinpuolin edelleenkin hyvää. Parina aamuna on jo terassi ollut huurteessa, eli yöllä on tainnut olla pakkasta? Päivälämpötilat vaihtelee siinä 10 ja 20 Celsiuksen välillä, jos oon oikeen ymmärtänyt. Enää ei parane lähteä varvastossuilla kouluun, ja aamuisen liikuntatunnin juoksu tapahtuu koulun käytävillä, eikä ulkona juoksuradalla. Kohta syysurheilulajit vaihtuu talvilajeiksi, eli perjantaiset istumiset katsomossa loppuu. Tänään tippui postiluukusta ihana kirje tuolta Helsingin suunnalta, kiitos siitä!
Sunnuntaina oli kirkon Harvest Time Service, eli syksyn ja elonkerjuu -ajan kunnaiksi iltapäivä ulkona. Aluksi halukkaat saivat osallistua ajeluun peltojen läpi heinälavalla, todellista maatilamatkailua. Sitten oli vuorossa laulamista ja puhuja, jonka jälkeen syötiin tosi paljon hyvää ruokaa. Onneksi siellä oli nuotio, jonka ääressä pystyin sulatamaan lähes jäätyneet varpaani ja sormeni :) Sieltä päädyin vielä menemään kaverin luo, joten päivä oli tosi hauska. Maanantaina ei ollut koulua, koska oli Columbus Day ei haitannut mua! Keskiviikkona mulle valkeni karu totuus, tästä lähtien joka liikuntatunti aluksi juostaan 20 min. ja loppu tunti (tunti kestää 90 min.) ollaan kuntosalilla kasvattamassa lihaksia. Kun tuun takasin, mulla on iso haba! Illalla olin taas nuortenillassa, jossa ekaks oli pari hauskaa kilpailua ja sitten vähän raamattu -opetusta ja sitten vaan puhuttiin, kivaa oli :)

Jenna ja Abby :)

Kaksi takana, kahdeksan edessä!

Sunnuntaina tulee täyteen kaksi kuukautta USA:ssa, ja paljon oon ehtinyt oppia tänä aikana. Sekä kielellisesti, että muuten. Kielellisesti oon siis oppinut paljon sanontoja, ja nuorten käyttämiä slangisanoja, joita en koskaan ennen ole kuullutkaan. Näillä ei mitään kauhen korviin pistävää aksenttia ole, mutta aksentti kuitenkin. Se ei ainakaan huomattavasti ole mun suuhun tarttunut, mutta huomasin kuitenkin bilsan tunnilla luonto-ohjelmaa katsoessa, että nyt kun oon vaan kuullut tätä näiden puhetta, juontajan britti -aksentti vaikutti paljon vahvemmalta, kuin mitä ikinä ennen se on kuulostanut. Odotan innolla, että pääsen kuulemaan Sofian vuoden aikana kehittyneen britti -aksentin. 

Muita asioita, joita oon ilokseni, surukseni ja useimmiten hyödykseni oppia, on muutamia. Tässä niistä 10, jotka ekana tulivat mieleen:

1. Tärkein ekaksi, ruoka!  Hot dog tarkoittaa pelkkää nakkia, samoin kuin hamburger tarkoittaa pelkkää jauhelihaa. Ne, mitä me kutsutaa hampurilaisiksi on sandwichejä. Tämän sain oppia jo ihan alussa, mutta välillä vieläkin hämmentää.

2. Toinen ruokaan liittyvä juttu on juusto, jota tungetaan ihan joka ruokaan, ja paljon. Joissakin ruuissa se on ihan luonnollista ja ymmärrettävää, toisissa ei niinkään. Pahinta on juustotikut, joita jotkut syö välipalaksi, ite en siihen pysty, liikaa juustoa.
3. Kahvi itsessään on valmiiksi maustettua, ja usein siihen lisätään vielä maustettua maitoa. Saattaa olla liian makeaa ja mautettua joidenkin makuun, itsekin käytän siihen vaan tavallista maitoa.
4. Miten nää kaikki vaikuttaa liittyvän ruokaan? Noh, joka tapauksessa, kaikki leivonta tehdään "lisää vain vesi"  -valmispussukoista. Niitä löytyy jokaista muffinssia, kakkua ja keksiä varten. Niitä myös leivotaan usein, pari kertaa viikossa. Ei ihme, että mulla oli vaikeuksia niitten pullien kanssa....
5. Ruokaan liittyy myös se, että täällä kukaan ei syö haarukka vasemmassa, veitsi oikeassa kädessä. Siksi multa kysellään oonko vasen kätinen.
6. Oon saanut luvan tottua country-musiikkiin, jota täällä eniten kuunnellan. Lisäksi radiosta kuulee kristillistä musaa, sellaista, mitä meiltä Suomesta puuttuu. Molempia kyllä kuuntelen mielelläni.
7. Nykyään en enää yritä siirtää tuolia lähemmäs pulpettia, tai kauemmaksi siitä. Ne on kiinni toisissaan. Alussa törmäilin muihin ja aiheutin kaaosta, heh.
8. Enää mullei myöskään oo vaikeuksia ovenkahvojen, lukkojen, ja ikkunoiden kahvojen kanssa. Ne on melkeen joka paikassa samanlaiset, toisin kuin käsienpesuhanat, joita oon kohdannut ainakin 10 erilaista ja joka kerta on vaikeuksia käyttää.
9. Sekalaisia tunteita herättää näiden pukeutumistyyli, joka on täysin erilainen kun Suomessa. Esim. leveät farkun lahkeet, erilaiset tekstilliset t-paidat ja selkäreput on tavallinen näky koulussa. Extremeä on yöpuvun housut ja varvastossut ja sukat -yhdistelmä, mutta niitäkin näkee joka päivä. Pakko myöntää, että alan itekkin lipsumaan löysä t-paita tyyliin silloin tällöin. Ja tää kaikki on vaan koulussa!
10. Hyödyllisin asia, jonka oon oppinut on tuumat, jalat, mailit, punnat ja Fahrenheitit. Helpompi kertoa esim. Suomen ilmastosta, kun tietää mistä puhuu.
+1. Oon oppinut, että jenkit ei paljoa Euroopasta, tai muusta maailmasta tiedä. Ehkä tyhmin kysymys, joka multa kysyttiin huolestuneena, kun kerroin Sofian olevan Englannissa, oli: "Puhutaanko Englannissa englantia?" En tiiä oisko pitänyt itkeä vai nauraa. Ja tämän siis kysyi 17 tai 18 vuotias lukiolainen.

Tämä lista voisi jatkua vielä piiiiitkään, mutta tässä nyt suurimmat ja ekana mieleen tulleet erot. Tässä vielä kuvina vähän kuumia koiria ja tuskailua Celsiuksien ja Fahrenheitien kanssa.